Koirien tyypin 1 von Willebrandin verenvuototaudin periytyminen ja DNA-määritys

Koirarotujen pieni koko, sekä roduissa sovellettava tai niiden historian aikana yleisesti sovellettu sukusiitos ovat yleistäneet perinnöllisten sairauksien ilmenemistä useilla eri roduilla. Tällä hetkellä koirilla tunnetaan yli 400 perinnöllistä sairautta ja lista kasvaa 5-10 uudella sairaudella joka vuosi.

Myös verenvuotosairaudet eli hemofiliat, ovat perinnöllisiä. Yleisin koirien hemofilia on nimeltään von Willebrandin verenvuotosairaus (vWD), josta tunnetaan useita kymmeniä erilaisia muotoja. Tavallisesti vWD:n eri muodot ryhmitellään päätyyppeihin 1, 2 ja 3. Tyypin 1 vWD on näistä oireiltaan lievin. Osaksi juuri oireidensa lievyydestä johtuen, tyypin 1 vWD pääsee yleistymään rodussa, jossa sitä esiintyy helposti, ja sairaudesta on erittäin vaikeaa päästä eroon perinteisin jalostuksen keinoin. Tällä hetkellä tyypin 1 vWD:tä tiedetään esiintyvän ainakin berninpaimenkoirilla, dobermaneilla, kerrynterriereillä, manchesterinterriereillä, pembroke welsh corgeilla, papilloneilla ja villakoirilla.

Tyypin 1 vWD johtuu von Willebrandin tekijän puutteesta

Verenvuodon tyrehtyminen on monivaiheinen tapahtuma, jossa von Willebrandin tekijä-nimisellä proteiinilla (vWF) on kaksi tärkeää tehtävää. Von Willebrandin tekijän ensimmäinen tehtävä on muodostaa yhteenliittymä toisen tärkeän proteiinin, verenvuototekijä VIII:n kanssa. Jos yhteenliittymää ei muodostu, tekijä VIII häviää verenkierrosta, ja veren hyytymistapahtuma häiriintyy. Von Willebrandin tekijän toinen tehtävä on kiinnittyä haavan syntymisen seurauksena paljastuvaan sidekudokseen ja mahdollistaa verihiutaleiden muodostaman tulpan syntyminen. Ilman von Willebrandin tekijää verihiutaletulppaa eo synny, ja verenvuoto ei tyrehdy. Sairaiden koirien verenkierrossa esiintyy liian vähän von Willebrabd tekijää, minkä seurauksena yllä mainitut vWF:n tärkeät tehtävät häiriintyvät.

Sairauden aiheuttajana on yksi DNA:n muutos, joka periytyy peittyvästi

Sairaiden koirien vWF:n epätavallisen vähäisen määrän syynä on vWF-proteiinia tuottavaan von Willebrandin geeniin sattunut virhe, eli mutaatio. Von Willebrandin geenin mutaatio on tyypiltään sellainen, että sairaillakin yksilöillä syntyy vähän (noin 10-20%) täysin normaalia von Willebrand tekijää. Mutaatio periytyy peittyvästi (resessiivisesti) vanhemmilta jälkeläisille. Toisin sanoen pentu on sairas periessään mutaation molemmilta vanhemmiltaan, mutta taudin kantaja periessään mutaation vain toiselta vanhemmaltaan. Sairas yksilö periyttää mutaation keskimäärin puolelle pennuistaan.

Sairaiden yksilöiden oireiden vakavuus vaihtelee

Tyypin 1 vWD:n oireiden vakavuus vaihtelee sairailla koirilla erittäin paljon. Kuten todettiin, sairaillakin yksilöillä syntyy 10-20% von Willebrandin tekijää, joka on usein riittävä määrä. Lisäksi von Willebrandin tekijän määrään verenkierrossa vaikuttaa monet fysiologiset seikat kuten koiran ikä, yleiskunto ja altistus stressille. Sairaskin yksilö voi siis elää täysin normaalisti, eikä verenvuoto-oireita ilmene koskaan. On myös mahdollista, että sairas yksilö vaikuttaa terveeltä,mutta verenvuotoa ilmenee yllättäen synnytyksen, leikkauksen tai suuren haavan syntymisen yhteydessä. Kaikista oireilevimmilla yksilöillä saattaa usein esiintyä spontaania ja vaikeasti tyrehtyvää verenvuotoa esimerkiksi ikenistä tai nenästä, pitkäaikaista verenvuotoa kohdusta kiiman yhteydessä. Pahimmissa tapauksissa von Willebrandin sairaus johtaa koiran kuolemaan.

Von Willebrandin sairaus voi yleistyä nopeasti rodussa

Yksittäiselle koiralle tyypin 1 vWD:n hyvänä puolena on sairauden oireiden lievyys. Mutta oireiden lievyys myös aiheuttaa vakavan riskin virheellistä von Willebrandin geeniä kantavalle koirarodulle; jos jalostuksessa suosittu uros on sairas, mutta asiaa ei ole huomattu, viallinen geeni saattaa yleistyä erittäin nopeasti rodussa. Toisena vaikeutena on, että sairaus periytyy peittyvästi, eli kantajia ei pystytä erottamaan terveistä koirista niiden ilmiasun perusteella. Voidaankin perustellusti sanoa, että von Willebrandin sairaudesta on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta, päästä eroon perinteisin jalostuksen keinoin.

Yllä mainittujen seikkojen vuoksi on helppo ymmärtää, että vWD on päässyt erittäin yleiseksi useissa roduissa. Suomessa ei millään rodulla ole tietoa siitä, kuinka yleinen sairaus tarkalleen on, mutta USA:ssa tiedetään, että esimerkiksi noin 25 % dobermanneista ja noin 5% pembroke welsh corgeista ja manchesterinterriereistä on sairaita. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 50% USA:n dobermanneista ja neljäsosa pembroke welsh corgeista ja manchesterinterriereistä on kantajia. Lisäksi voidaan mainita, että noin 15% USA:ssa tutkituista berninpaimenkoirista on sairauden kantajia, ja suurimmalla osalla näistä koirista on ollut eurooppalaiset sukujuuret. Näin ollen, sairaus saattaa olla Suomen berninpaimenkoirapopulaatiossa paljon USA:ta yleisempi.

DNA-määritys mahdollistaa von Willebrandin sairauden poistamisen rodusta

Tyypin 1 von Willebrandin sairautta kantavien rotujen onnena onnettomuudessa on, että sairaudesta voidaan päästä eroon DNA-määrityksen avulla. DNA-määritys tunnistaa 100% varmuudella von Willebrandin geenin mutaation, eli onko yksilö perinyt molemmilta vanhemmiltaa normaalin geenin (yksilön status on vapaa), toiselta vanhemmaltaan normaalin ja toiselta viallisen geenin (kantaja), vai molemmilta vanhemmiltaan viallisen geenin (sairas).

DNA-määritys mahdollistaa myös kantajien ja sairaiden yksilöiden turvallisen käytön jalostuksessa: jos kantaja tai sairas yksilö paritetaan koiran kanssa jonka status on vapaa, yksikään pennuista ei tule koskaan sairastumaan von Willebrandin tautiin.Kasvattajien onkin tärkeää ymmärtää, ettei hyvän koiran käyttämiselle jalostukseen ole mitään estettä, vaikka se olisikin vWD:n suhteen kantaja tai sairas, kunhan myös koiran kumppanille on tehty DNA-määritys, ja kumppanin status on vapaa.

DNA-määrityksen teettäminen

Von Willebrandin sairauden DNA-määrityksiä pystytään tekemään tällä hetkellä kahdessa laboratoriossa maailmassa: VetGen:ssä (USA) tai Finnzymes Diagnosticsin laboratoriossa Espoossa. Laboratorioiden testit ovat täysin samoja. DNA-määritys voidaan tehdä karvanjuurinäytteestä tai poskisolunäytteestä. Näytteen ottaminen on erittäin helppo ja nopea tapahtuma ja maksuttomat näytteenottotarvikkeet, näytteenotto-ohjeet, sekä näytteenoton yhteydessä täytettävän lähetteen voi tilata Finnzymes Diagnosticsin laboratoriosta. DNA-näytteet ja näytelähete postitetaan Finnzymes Diagnosticsin laboratorioon, josta lähetetään tutkimuksen teettäjälle tutkimustulos ja tutkimuksen lasku viikon kuluessa näytteiden saapumisesta laboratorioon.

Von Willebrandin sairauden DNA-määrityksen hinta määräytyy kerralla laboratorioon lähetettävien näytteiden lukumäärän mukaan seuraavasti (hinnat sisältävät alv:n)

1 koira 125 Euroa

2-8 koiraa -100 Euroa/koira

yli 8 koiraa –90 Euroa/koira

Lisätietoja von Willebrandin sairaudesta ja muusta koirien DNA-diagnostiikasta löydät myös Internet-osoitteesta: http://diagnostics.finnzymes.fi

Tiedustelut, tarvikkeiden tilaukset ja näytteiden lähetysosoite:

Finnzymes Diagnostics

Riihitontuntie 14 B

02201 Espoo

email:diagnostics@finnzymes.fi

puh. (09) 5841 2299